...jatkoa...

Neuvostotuotteiden nimet olivat usein lennokkaita. Pesujauhe viittaa tähtiin. Kynä saattoi viitata avaruuteen - "kosmos". Tehtaat oli nimetty kuuluisille henkilöille: "Karl Marxille nimetty sikatalouskombinaatti", "Krupskajalle nimetty olutpanimo". "Sovetskoje shampanskoje" oli suosittu tuotemerkki.

Mausteista oli Neuvostoliitossa alituinen pula. Mausteet olivat lännessä vierailleiden neukkujen vakio-ostos. Ruokaloiden ja ravintoloiden annokset olivat mausteiden puutteen takia usein hieman mauttomia. Sen korvasi usein rasva, suola ja smetanan käyttö. Liha ei ollut koskaan mureaa, koska sitä ei riiputettu.

Neuvostosinappi oli hyvää ja terävää. Sitä oli vain yhtä ja samaa tuimaa makua. Hyvää oli myös neuvostomajoneesi ja purkkipiparjuuri (hren). Käärmesalvan lisäksi suomalaisturistit (satoja tuhansia vuosittain!) ostivat usein tuliaisiksi Neuvostoliitosta sinappia ja majoneesia. Paikanpäällä juotiin vodkaa, shampanjaa ja konjakkia, käytiin oopperassa, konserteissa, sirkuksessa ja museoissa – sanalla sanoen ”elettiin herroiksi”.

Gruusialaisilla, armenialaisilla ja azereilla oli kyllä omia maustekasveja ja seoksia. Niitä sai ostaa toreilta myös muualla Neuvostoliitossa. Siksi neuvostoliittolaisessa juhlapöydässä oli aina myös vihreää naposteltavaa: varsisipulia, ruohovalkosipulia yms. Valkosipulin, vanhan vodkan ja hien yhteensekoittunut "tuoksu" oli neuvostoliittolaisen ruuhkabussin erottamaton ilmapiiri.

Oluen kanssa neuvostoliittolainen otti aina kun se oli mahdollista kuivattua särkikalaa (vobla). Kerrostalojen ikkunoiden ulkopuolella oli tätä kalaa kuivamassa kärpästen suureksi riemuksi. Janon saattoi kesähelteellä sammuttaa myös juoma-automaateista, joista tuli kopeekalla "kaasutettua" vettä. Juomalasi huuhteltiin erityisessä huuhtelulaitteessa. Kertakäyttöesineitä ei tunnettu. Pääministeri Kosygin ihastui lomaillessaan Baltiassa sikäläisiin "maitococktaileihin", joten niitä oli sittemmin saatavilla kaikissa neuvostokaupungeissa. Ne sekoitettiin erityisessä automaatissa.

Neuvostonostalgia

Lisäpiirteenä nyt on vielä se, että kaikki mikä viittaa neuvostotavaroihin on Venäjällä tänään korkeassa kurssissa. Amerikkalaistavaroiden ihannointa on ohielettyä. Neuvostotupakat ovat ryhtyneet vastaiskuun Marlboroa vastaan. Tosimiehdet polttavat Belomorkanalia. ("viidennen luokan papirossia") (Kuka elvyttäisi muuten "Työmiehen" valmistuksen ja myynnin?)

Neuvostotavaroihin liittyy tietysti myös aimo annos nostalgiaa. Sen olemme havainneet Lenin- museossa pannessamme näytteille Rosa Liksomin "Sovjet design"-kokoelman.

Amerikkalainen sarjakuvakirjailija Robert Crumb totesi osuvasti "Omia kuvia" albumissaan: "Monet asiat saattavat mennä vikaan, mutta usein ihmisten ongelmat johtuvat heidän omista mokailuistaan... se on ainakin minun kokemukseni... eipä silti ettenkö yhä uskoisi sosialismiin - uskon toki - se on kaikkein sivistynein elämäntapa, siitä ei ole epäilystäkään..."



Aimo Minkkinen