LYHYT NVOY-HISTORIIKKI

Neuvostoliitossa ja Venäjällä opiskelleiden yhdistys ry perustettiin Helsingissä syksyllä 1979. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Moskovassa opiskellut arabimaiden ja Lähi-Idän historian asiantuntija Pertti Multanen - nykyinen Helsingin yliopiston dosentti. Sittemmin puheenjohtajana toimi pari vuosikymmentä Sirkka-Liisa Lindqvist, jonka työpaikka oli tuolloin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus.

Vaikka suomalaisia olikin opiskellut Neuvostoliitossa jo 1950-luvulta lähtien, useimpiin satoihin opiskelijajoukko kasvoi vasta 1970-luvun alussa. Keskeisiä opiskelukaupunkeja olivat Moskova, Pietari ja Kiova. 1970-luvun keskivaiheilla “elinkautisten” suomalaisopiskelijoiden yhteismäärä näissä kaupungeissa kohosi jo reilusti yli 1000:en. Suosittuja aloja olivat esimerkiksi lääketiede ja venäjän kieli, mutta myös teknisiin korkeakouluihin ja yliopistojen eri tiedekuntiin riitti nuoria suomalaisopiskelijoita sadoittain.

NVOY on toiminut vaihtelevalla aktiivisuudella. Voi todeta että erityisen vilkasta oli alkuvaiheen yhteistyö Suomi-Venäjä-Seuran ja Suomen opetusministeriön kanssa. 1980-luvun alussa lähetettiin vielä useita satoja opiskelijoita Venäjän korkeakouluihin. Yhdistys oli usein ohjaamassa ja neuvomassa tässä toiminnassa - ja erityisesti puheenjohtaja Lindqvistin panos oli keskeinen opiskeluun liittyvien materiaalien valmistelussa ja venäläisten korkeakoulujen esittelytilaisuuksissa. Myös opinto- ja virkistysmatkoja järjestettiin, mm. Ukrainaan, Uzbekistaniin, Moskovaan ja Pietariin.

NVOY ry osallistui myös kansalaisjärjestönä lainvalmistelutyöhön: keskeinen saavutus oli vuonna 1986 säädetty laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen vastaavuudesta Suomessa. Sen allekirjoitti presidentti Mauno Koivisto. Laki mahdollisti myös Neuvostoliitossa / Venäjällä opiskelleiden paremmat työnsaantimahdollisuudet Suomessa, jotka eivät esimerkiksi poliittisista syistä ole olleet aina kovinkaan hyvät.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen suomalaisopiskelijoiden määrä Venäjällä väheni jyrkästi. NVOY ry:n toiminta oli silti pääosin koko 1990-luvun uusien opiskelijoiden lähettämistä ja opastamista. Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus ja Tampereen Lenin-museo ovat olleet niitä paikkoja, joissa yhdistys on kokoontunut ja joissa on järjestetty myös keskustelutilaisuuksia ja näyttelyitä -- 1980-luvun lopulla elokuvailtojakin Kinoglaz-nimisen kerhon toimesta. Toukokuussa vuonna 2003 Moskovaan kutsuttiin koolle maailmanlaajuinen Venäjällä opiskelleiden foorumi, jossa oli mukana myös 10 NVOY ry:n aktivistia. Se on edelleen kansainvälisin kokous, jossa allekirjoittanut on ollut paikalla: kokousedustajia oli saapunut yli sadasta maasta. Kummallisinta oli, että kaikki puhuivat venäjää keskenään niin virallisissa seminaariesitelmissä kuin vapaa-aikana, piakkoin purettavan hotelli Rossijan käytävillä ja ravintoloissa.

Pentti Stranius

Venäjä-tutkija, Joensuun yliopisto