..jatkoa..

Perustutkinnon suorittajien kannalta kysymys tutkintojen vastaavuudesta on uudestaan ajankohtainen Suomessa ja monissa muissa maissa. Valtioiden välisiä sopimuksia ilmeisesti tarvitaan edelleen, vaikka tulevaisuudessa Euroopan korkeakoulututkintojen yhtenäistämistä koskeva Bolognen prosessi voi luoda parempia mahdollisuuksia tutkintojen kansainväliseen hyväksyntään. Tällä alalla Veneoy:llä ja muiden maiden veljesjärjestöillä on vielä tekemistä.

Lyhytaikainen opiskelija- ja jatko-opiskelijavaihto on yleistynyt Euroopassa viime vuosikymmenen aikana. Opintovierailuista ulkomailla on tullut episodi yhä useamman opiskelijan elämään. Venäjän ja Euroopan maiden välillä tällaista lyhytvaihtoa ovat perinteisesti harrastaneet kielten opiskelijat, mutta muilla aloilla sitä on vähän. Kehittämismahdollisuuksia olisi paljon, myös siitä syystä että Suomessa ja muualla maailmassa kotikielenään venäjää puhuvien opiskelijoiden (Suomessa koulunsa käyneiden maahanmuuttajien) määrä on kasvanut. Venäjänkielen opiskelu kouluissa ja koululaisten vaihto-oppilasohjelmat voisivat luoda tarvittavaa kielitaitoa jo ennen korkeakouluopintoja. Foorumissa korostettiin moneen kertaan venäjänkielen merkitystä kulttuurivaihdossa, oli myös erillinen työryhmä joka laati suosituksia tästä. Foorumin työkieli oli venäjä, ja varsinkin Pietarin yliopiston rehtori Ljudmila Verbitskaja, filologi itsekin, kehui vuolaasti osallistujien venäjäksi pitämiä puheenvuoroja. Tänä vuonna Venäjällä on perustettu valtakunnallinen säätiö “Russki mir”, jonka tehtävänä on edistää venäjänkielen opiskelua maailmassa.

Foorumi oli järjestyksessä toinen, ensimmäinen pidettiin vuonna 2003. Ensimmäisestä Foorumista on näillä sivuilla kirjoittanut Pertti Stranius. Monet hänen neljän vuoden takaisista havainnoistaan sopivat toiseenkiin Foorumin. Komeat puitteet, opiskeluaikojen parhaiden aikojen tunnelma, paljon kiinnostavia puheita ja uusia ideoita, tapaamisia maailman kaikilta kulmilta tulleiden ihmisten kanssa. Silti täsmällisemmät etukäteisvalmistelut ja tiedonsaanti ohjelmasta, tavoitteista ja neuvot osallistujien valmistautumisesta olisivat auttaneet välttämään joutavaa jaarittelua, keskittymään olennaiseen sekä tekemään selkeitä suosituksia laajan toivekokoelman kirjaamisen sijasta. Tutkijapiireissä osataan järjestää kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia, jotka todella toimivat ja tuottavat tulosta. Toivottavasti kolmannen foorumin valmistelussa näitäkin kokemuksia osataan käyttää hyväksi, jos ja kun kolmaskin foorumi järjestetään.

Foorumi toi mieleen ajatuksia Veneoy:n toiminnan parantamisesta. Suomessa tilanne on sikäli erilainen kuin monessa maassa, että täällä Venäjä-yhteistyötä hoitavat monet tahot: Suomi-Venäjä-seura, Veneoy, venäjän opettajien järjestöt, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus, Venäjän suurlähetystö, maahanmuuttajien järjestöt, kaupallisen ja teknisen yhteistyön elimet jne. Muualla Veneoyn kaltaiset järjestöt joutuvat itse hoitamaan melkein koko yhteistyön kenttää, alkaen Venäjän korkeakoulujen tunnetuksiteosta ja opiskelijavaihdon järjestämisestä ja päätyen kauppaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Suomessa meidän pitäisi löytää paikkamme tässä kentässä ja keskittyä muutamaan perusasiaan, joita vähillä resursseilla voisimme parhaiten hoitaa. Mielestäni näitä asioita voisi löytyä mm. tästä listasta:
- -Nyky-Venäjän korkeakoulututkintojen ja suomalaisten korkeakoulu- tutkintojen vastaavuus. Vanha Neuvostoliiton ja Suomen välinen sopimus lienee edelleen voimassa, mutta miten sitä sovelletaan nykyisin? Foorumissa kävi selville, että myös muutamien EU-maiden kanssa Venäjän opetusministeriöllä on käynnissä tutkintojenvastaavuusneuvot- teluja. Asiaan tarvitaan selkeä ratkaisu Suomessakin. Meidän pitää ottaa selvää yleiseurooppalaisesta Bolognen prosessista ja sen merkityksestä tutkintojenvastaavuusasiassa.
- -Yhteydenpito nykyisin Venäjällä eri teitä opiskeleviin suomalaisiin. Meidän tehtävämme on vähintäänkin ottaa paremmin selvillä ketä missäkin on ja tarjota tarvittaessa auttavaa kättä. Yhteistyössä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kautta Veneoylla on mahdollisuus lähettää noin yksi uusi opiskelija vuodessa Venäjän korkeakouluihin. Tämä asia pitää ottaa hoidettavaksi jo tämän talven aikana.
- -Yhteyden saaminen mahdollisimman moniin entisiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä valmistuneisiin, sekä jo jäsenenä oleviin että muihin. Meidän tehtävämme on välittää tietoa ja linkkejä joita Foorumissa saatiin: Venäjän korkeakoulut ovat kiinnostuneita pitämään yhteyttä entisiin päästökkäisiin, järjestämään jatkokoulutusta ja ammattitaidon ylläpitokursseja. Tätä tehtävää voitaneen parhaiten hoitaa Veneoy:n verkkosivun kautta. Samalla voisimme kartuttaa tietoamme siitä mitä kaikkea entiset opiskelijat jo tekevät Venäjä-yhteistyön alalla. Bangladeshin opiskelijat toivat Foorumiin esitteen, jossa jokaisesta heidän edustajastaan kerrottiin kuvin ja parin sanoin. Voisimmehan me ehkä laatia jotakin samantapaista Veneoyn verkkosivulle - jos vaikka ihmiset innostuisivat ottamaan yhteyttä?
- -Israelin edustaja puhui Foorumissa maahanmuuttajanäkökulmasta. Hän kertoi siitä mitä siellä Venäjältä muuttaneet ovat tehneet matematiikan kouluopetuksen parantamiseksi. Myös Veneoyn pitäisi lähivuosina miettiä tarkemmin maahanmuuttajanäkökulmaa. Suomessa suurin osa Neuvostoliiton korkeakouluista valmistuneista ihmisistä on kuitenkin entisiä neuvostoliittolaisia eikä enää meitä suomalaisia. Tämä työsarka varmasti liian laaja, mutta yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa jotakin voitaisiin saada aikaan. Voisi kuvitella, että tulevaisuudessa luonnollisia ehdokkaita Venäjälle perusopiskeluun lähtijöiksi olisivat juuri toisen polven suomenvenäläiset maahanmuuttaja-koululaiset.
- -Foorumin jälkeen Pushkin-instituutin tiloissa järjestettiin INKORVUZin kokous. INKORVUZ koordinoi Veneoyn kaltaisten järjestöjen toimintaa eri maissa. Muutaman vuoden poissaolon jälkeen Veneoy liittyi uudestaan sen jäseneksi, meidät toivotettiin iloisesti tervetulleiksi ja lähetettiin terveisiä Sirkka-Liisa Lindqvistille, joka monet vuodet osallistui aktiivisesti INKORVUZin toimintaan. Ymmärtääkseni järjestö edelleen puuhaa kaikenlaista hyödyllistä opiskeluun liittyvää sekä välittää siitä tietoa. INKORVUZilla on yhteyksiä Venäjän eri ministeriöihin ja sen sanaa kuunnellaan jonkin verran. Seurasin vuosikokouksen alkua pari tuntia, mutta sen perusteella ei tietenkään syntynyt kokonaiskuvaa toiminnasta ja sen kehittämistarpeista. On syytä pitää huolta, että saamme jatkossa tietoa säännöllisesti tietoa järjestöltä ja välitämme sitä verkkosivun kautta eteenpäin.

Laura Rontu 7.10.2007